*

Tuomas Koivuniemen blogi Huomioita yhteiskunnasta.

Nuorisoseuraliike ja itsenäinen Suomi

Huomenna vietetään Suomen 99. itsenäisyyspäivää. Ensi vuonna juhlitaan maan itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa.

Suomen itsenäistyminen oli seurausta 1800-luvun kansallisesta heräämisestä, mikä tapahtui pitkälti kulttuurin ja kirjallisuuden keinoin. Elias Lönnrot, Sakari Topelius, Johan Ludvig Runeberg ja Aleksis Kivi olivat rakentamassa kukin suomalaisten kansallista identiteettiä ja tuomassa esiin tämän karun kansan kohtaloita.

Myös nuorisoseuraliikkeen juuret ulottuvat 1800-luvun kansalliseen heräämiseen. Nuorisoseuran synty oli osa suomalaisten kansallista heräämistä, joka oli tuolloin käynnissä Venäjän osana olleessa Suomessa.

Nuorisoseuran synty lähti kuitenkin kansan syvistä riveistä. Juho Hietanen kirjoitti keväällä 1881 Vaasan lehdessä nuorisoaatteesta ja kylvänyt näin siemenen nuorisoseurojen perustamiselle, mikä tapahtuikin Matti Sippolan ja kumppanien voimin Juhannuksena 1881 Kalan torpalla Kauhavalla Etelä-Pohjanmaalla. Nuorten sivistäminen ja isänmaallisen mielen herättäminen olivat perustamisvaiheessa ja ovat edelleen perusperiaatteita, joiden pohjalle nuorisoseura voi nojata.

Nuorisoseuraliike on kiistatta ollut yksi keskeisimpiä kansansivistyksen edistäjiä Suomen historiassa. Järjestön siipien suojassa 135 vuoden ajan harrastettu kaikkea sitä, mitä nuorisoseurojen jäsenet ovat itse tahtoneet. Nuorisoseurat ovat olleet perustamassa kirjastoja, kansanopistoja ja pankkeja sekä seurojen harrastusryhmistä on kasvanut tähän maahan useita urheiluseuroja, kuoroja ja soittokuntia. Nuorisoseurojen aktiivit ovat oman kotiseuransa lisäksi olleet usein vaikuttamassa oman pitäjän, maakunnan ja valtakunnankin sivistyksen ja hyvinvoinnin kehittämiseen sekä yhteiskunnan rakentamiseen.

Aluetieteen emeritusprofessori Lauri Hautamäki on todennut, että nuorisoseurat on ollut ja on edelleen tärkein maaseudun ja maakuntien yhteisöllisyyden ja yhteisöjen rakentajista sekä elinvoiman säilyttämisessä. Professori lisäsi, että nuorisoseurojen ja nuorisoseuralaisten kannattaisi tuoda tässäkin ajassa vahvemmin esiin tuota historiaa ja sitä, että nuorisoseurat ovat edelleen monin paikoin maata kylien ja pitäjien tärkeitä yhdyssiteitä, joissa ihmiset pääsevät tuomaan esiin luovuuttaan (näytelmät), yhteisöllisyyttä (kylätapahtumat) ja osallistumaan elinympäristön kehittämiseen (kylä- tai ympäristöhankkeet).

Suomen Nuorisoseurat ry:llä on hieman yli 40 000 jäsentä koko maassa. Etelä-Pohjanmaa on järjestön syntysija ja täällä järjestöllä on edelleen vahva jalansija ja runsaasti aktiivista ja monipuolista toimintaa.

Nuorisoseura on lakeudella kansanliike, missä jäsenet osallistuvat aktiivisesti oman seuransa toimintaan, mutta myös kotiseudun ja maakunnan kehittämiseen yhdessä yhteistyökumpppaneiden kanssa.

Mikä on nuorisoseuran tehtävä tänään? Ihmisten elämää leimaa tänään usein kiire, joka johtanut siihen, että elämä on suorittamista ja normien täyttämistä - säntäilyä paikasta toiseen. Asenteet ovat koventumassa - taloudelliset arvot ja keskittämispolitiikka tuntuvat jyräävän alleen yhteisöllisyyden ja tasa-arvon.

Nuorisoseuralla on tässä kohtaa oma paikkansa antaa tilaa ihmisen kasvulle, pysähtymiselle, omien kykyjen ja taitojen sekä luovuuden esiin nostamiselle, ja mikä tärkeintä yhteisöllisyyden ja ihmisten keskinäisen ymmärryksen rakentamiselle. Se on sitä kansan sivistämistä ja isänmaallisen mielen edistämistä, jota ensimmäiset nuorisoseuralaisetkin ajoivat. Sama tehtävä, mutta toiminnan muodot ja tarttumispinnat ovat hieman muuttuneet historian aikana.

Nuorisoseura on todellinen ylisukupolvinen liike, sillä seurojen ja seurojen talojen siipien suojassa eri-ikäiset ihmiset - lapset, nuoret, aikuiset ja seniorit - voivat yhdistää voimiaan tapahtumien järjestämisessä, harrastusten ohjaamisessa, oman elinympäristön kehittämisessä tai näytelmien teossa sekä monessa muussa tekemisessä.

Nuorisoseurassa on tilaa ja pitää olla tilaa kaikenlaisille ihmisille ja näkemyksille. Yhdessä tehden ja alhaalta ylöspäin rakentaen sekä uudistuen nuorisoseuraliike on elänyt näin kauan. Järjestön työn on oltava sen näköistä ja sisällön sellaista kuin paikallisten nuorisoseurojen ihmiset haluavat ja sijaa on oltava erilaisuudelle. Kaikkia ei voi konseptoida ja valaa samaan muottiin. Tämä monipuolisuus ja kansanlähtöisyys on ollut se menestystekijä, joka liikettä on kantanut kaikki vuosikymmenet.

Meidän nuorisoseuralaisten tärkeä tehtävä on pitää yllä kansansivistyksen ihannetta - jokaisella on oikeus toteuttaa itseään kykyjensä mukaan. Nuorisoseura tarjoaa henkiselle kasvulle monipuolisia virikkeitä. Isänmaallista mieltä meidän on edistettävä niin, että me oppisimme suvaitsemaan ja hyväksymään erilaisuuden ja toisenlaiset kulttuuritaustat – luoden näin uudenlaista isänmaallisuutta ja rakentamaan ihmisille valmiuksia toimia yhä enemmän ja enemmän kansainvälistyvässä maailmassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eikö nuorisoseurat ole vielä huomannut että itsenäisyys ja päätöksenteko on luovutettu Euroopan Unionille?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kun yhdessä päätetään ja EU:ssa säädetään,
niin muut maat soveltaa vain suomalaiset koheltaa.

Järjen käyttö ja harkinta kyky ovat aina sallittuja :)

Käyttäjän nurmenmarkku kuva
Markku Nurmi

Joka härjillä kyntää, se härjistä puhuu!

Minä puolestani olin yli 30 vuotta johtamassa ja kehittämässä paikallista vapaata kansansivistystyötä kansalaisopistoissa. Kansalaisopistotoiminta sai alkunsa Suomessa 1899, ensimmäisen sortokauden alussa siis.

Pienestä alusta on kehittynyt suurin aikuiskasvatusrakennelma, jonka palveluja käyttää vuositasolla yli 600.000 kansalaista. Eikä vain maaseudulla, vaan koko maassa. Opiskelijoiden keski-ikä lienee nuorisoseuralaisia alhaisempi, niin aikuiskasvatuksesta kuin onkin kyse.

Maaseudulla toimineena tunnen joltain osin myös nuorisoseurojen toimintaa. Opistoissa, joissa olin työssä, nuorisoseurat olivat tavan takaa yhteistyössä opiston kanssa.

Yleensä saamapuolella. Vaikkapa niin, että nuorisoseuran näyttelemisestä innostuneet aktivistit ehdottivat opistolle näytelmäryhmän perustamista. Ja niin tapahtui. Ryhmä sai opistolta niin opettajan(ohjaaja) palkan kuin harjoitustilat sekä hieman tiedotusapuakin.

Kun sitten opetuksen tulos oli valmis ja näytelmä tuli valmiiksi, lehdestä sai lukea nuorisoseuran kertovan uudesta näytelmästään.
Ja niin nuorisoseuran maine kasvoi."Näin toimii osuuskauppaväki", sanottiin joskus; julkisuuden hallinta on kunnossa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Entisenä nuorisoseuran esimiehenä tiedän, että nuorisoseroissa panostettiin kulttuuriin ja esiintymistaitoon.

Toimituksen poiminnat