*

Tuomas Koivuniemen blogi Huomioita yhteiskunnasta.

Santeri Alkio ja nuorisoseuraliikkeen tehtävä tänään

Olemme koolla Santeri Alkion syntymäpäivänä tässä hänen silmiensä alla. Hyvää syntymäpäivää.

Alkio oli nykypäivän sanoin monilahjakkuus, joka teki laihialaisesta maaperästä ponnistaen mittavan elämäntyön niin nuorisoseuramiehenä kuin poliitikkona, kirjailijana ja lehtimiehenä.

Nuorisoseura-aate ja –liike oli hänen ensimmäinen toimintakenttänsä, kun ajatellaan hänen työtään yhteisön rakentamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla. Alkio oli yhdessä Juho Hietasen kanssa perustamassa Laihian nuorisoyhtiötä vuonna 1882. Alkiosta tuli myöhemmin koko nuorisoseuraliikkeen aatteellinen isä.

Santeri Alkio oli sitä mieltä, että jokainen nuorisoseuraan liittynyt piti saada tuntemaan itsensä "jäseneksi, jolla on jotain merkitystä". Nuorisoseuroissa tähän tavoitteeseen pyrittiin monipuolisella toiminnalla – iltamilla, näytelmillä, puhetilaisuuksilla, kirjoittamalla, musiikkiharrastuksilla tai kilpailuilla jne., jotka aktivoivat jäseniä yhdessä oppimiseen, yhdessä tekemiseen ja toveruuteen.

Nuorisoseurojen synty näille lakeuksille oli osa suomalaisten kansallista heräämistä, joka oli käynnissä tuolloin Venäjään kuuluneessa Suomessa. Alkion mukaan nuorisoseurat olivat pienoisyhteiskuntia, joissa nuoriso voi oppia myöhemmin elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Nuorten ja kansan sivistäminen olivat avaimia siihen, että Suomi ja suomalaiset voisivat ottaa kohtalon omiin käsiinsä – itsenäistyä.

Santeri Alkio on tänään 155-vuotias, Suomen Nuorisoseurat järjestönä on 135-vuotias ja Suomi 100-vuotias. Tässä kohtaa voi pohtia, mikä on Alkion aikoinaan johtaman nuorisoseuraliikkeen tehtävä tänään?

Suomea sanotaan hyvinvointiyhteiskunnaksi, mutta onko se sitä? Monet ihmiset, niin nuoret kuin perheelliset voivat pahoin. Eriarvoisuus ja yksinäisyys ovat kasvussa. Toisenlaisia mielipiteitä väheksytään. Taloudelliset arvot ja työurien pidentäminen on tärkeämpää kuin mikään muu. Ihmisten elämä on suorittamista ja normien täyttämistä – säntäilyä paikasta toiseen. Tietoa ja sivistystäkin on meille tarjolla ylen määrin kouluissa ja nettiverkoissa. Hyvinvoinnista ja sivistyksestä huolimatta tuntuu siltä, että juurettomuus ja syrjäytyminen vain lisääntyvät ja tuovat ongelmia yhteiskuntaan.

Santeri Alkiolla oli tärkeä rooli Suomen itsenäistymisessä sata vuotta sitten ja siinä, että maasta tuli tasavalta. On toivottavaa, että yhteiskuntaa rakennettaisiin ja poliittisia päätöksiä tehtäisiin tulevaisuudessa niin, että jokainen suomalainen ja tässä maassa asuva voi tuntea asuinseudullaan olevansa tasa-arvoinen yhteiskunnan jäsen, jolla ja jonka elämällä on merkitystä.

Alkion ajatukset nuorten ja kansan sivistämisestä, yhdessä tekemisestä ja yhteisöllisyydestä ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Nuorisoseuroissa tätä työtä on tehty yli 135 vuotta, vaikka toiminnan tavat ja muodotkin ovat vuosikymmenien saatossa muuttuneet.

Nuorisoseuroissa ovat ovet avoimena kaikille. Ihmisillä on mahdollisuus harrastaa sen piirissä monipuolisesti – näytellä tai osallistua  kansantanssiryhmä-, sirkus- tai leiritoimintaan, lapsi- tai perhekerhoon, toimitalon korjaamiseen tai kylän kehittämiseen.

Nuorisoseurojen talot eri puolilla maata ovat usein kylien ja taajamien sydämiä, jotka toimivat paitsi seurojen myös muiden yhdistysten, kansalaisopistojen ja erilaisten kokoontumisten ja juhlien pitopaikkoina yhdistäen ihmiset yhteisen päämäärän taakse. Ilman aktiivisten ja vapaaehtoisten nuorisoseuralaisten työtä monen pitäjän kulttuurielämä, vapaa-ajan toiminta ja kehitys olisi huomattavasti köyhempää.

Täällä Laihialla nuorisoseurojen toiminta on erinomaisen aktiivista ja seurat tekevät työtä niin jäsenistönsä kuin koko yhteisön hyväksi monin äsken mainituin tavoin. Ajatus siitä, että jokainen voi tuntea itsensä "jäseneksi, jolla on merkitystä", näyttäisi toteutuvan täällä hyvin.

Tuomas Koivuniemi, Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston puheenjohtaja
Puhe Santeri Alkion patsaalla 17.6.2017 Laihialla

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Alkion isä oli alkoholisoitunut kauppias ja Alkio päätti kostaa sen koko Suomen kansalle aina neljänteen sukupolveen.

Sotaan kelpasi kuolemaan 17 -vuotias, mutta viinaa ei myyty.

Alkoholilla on nomeklatuura kyykyttänyt ja nöyryyttänyt Suomen kansaa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Nuorisoseuraliike yhdisti maaseudun nuorison yhtenäisen isanmaan rakentamiseen.
Entisenä Nuorisoseuran esimiehen toivoisi liikkeen vahvistuva tässä kulttuurimurroksessa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Nuorisoseuraliike yhdisti maaseudun nuorison yhtenäisen isanmaan rakentamiseen.
Entisenä Nuorisoseuran esimiehen toivoisi liikkeen vahvistuva tässä kulttuurimurroksessa.

Toimituksen poiminnat