*

Tuomas Koivuniemen blogi Huomioita yhteiskunnasta.

Nuorisoyhtiön perustajien työ on kantanut hyvin hedelmää

Hyvä juhlaväki

Lämmin kiitos Kauhavan kaupungille ja Kauhava-seuralle kutsusta tulla puhumaan Kalan torpan perinteiseen juhannusjuhlaan. Hienoa on se, että näin Suomen lipun päivänä ja isänmaan 100-vuotisjuhlavuonna, saamme yhdessä kokoontua täällä suomalaisen nuorisoseuraliikkeen konkreettisella syntymäpaikalla.

Suomessa elettiin 1800-luvulla vahvaa kansallisen heräämisen aikaa. Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana kuulunut maa sai vuonna 1860 oman rahan markan ja suomen kieli sai virallisen kielen aseman vuonna 1863.

Kirjallisuudessa ja kulttuurissa suomalaisten identiteettiä ja juuria oli rakennettu Elias Lönnrotin, Sakari Topeliuksen, Johan Ludvig Runebergin ja Aleksis Kiven toimesta.

Nuorisoseuraliikkeen perustaminen oli osa tuota samaa kansallista heräämistä. Nuorisoseura-aatteen synty ja kasvu on useisiin muihin tässä maassa edelleen tänä päivänä vaikuttaviin aatteisiin nähden erityislaatuinen. Se kasvoi ja sai voimansa kansan syvistä riveistä – nuorten ihmisen omista pohdinnoista ja käytännön teoista.

Laihialainen Juho Hietanen kirjoitti keväällä 1881 Vaasan lehdessä nuorisoaatteesta. Lainaan tässä kohtaa ministeri Jaakko Nummisen tekstiä Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran ensimmäisistä vuosikymmenistä kertovasta kirjasta: "Hietanen ei voinut uskoa, 'ettei Suomen nuoriso voisi miehen tavoin luopua kansallemme vahingollisista tavoista ja kunnioittaen esi-isiämme pyrkiä sille kannalle, että heistäkin kerran olisi Maallemme kunniaa. Perätkää yksityisten ja Yleisten sivistysrientojen tilaa, niin kyllin huomaatte, et'ei suomalaisen nuorison saa isänmaansa onnen valtajuurta, nuorison tapojen, heittää huolettomuuteen...
Hupaista olisi nähdä ja kuulla nuorison panevan toimeen siveellisiä huvituksia, harrastavan tieteitä ja kirjallisuutta, ja innolla isänmaan rakkaudesta kansallisuutemme eduksi toimivan.
On kuitenkin melkein mahdotonta yksinäisen henkilön ruveta seuraamaan siveellisiä tapoja, jonka vuoksi jonkunlaiset yhdistykset ovat ihan välttämättömiä..."

Samaan aikaan, kun Hietanen kirjoitti lehdessä nuorisoyhdistysten tarpeellisuudesta, vastaavia pohdintoja olivat Kauhavalla käyneet Matti Sippola sekä Jyväskylässä lyseossa opiskelleet kauhavalaiset Juho Heikki Kala ja Yrjö Näykki. Numminen arvelee nuorisoseurajärjestön Yhteisön voima –teoksessa, että nuorisoyhdistyksen perustaminen oli tullut ensi kerran puheeksi todennäköisesti Sippolan ja lyseolaisten kesken joululoman aikaan vuodenvaihteessa 1880-81, minkä jälkeen Sippola oli 28.2.1881 kuntakokouksen yhteydessä keskustellut nimismiehen ja muutamien muiden henkilöiden kanssa sen perustamisesta. Hietasen kirjoitukset maaliskuussa Vaasan lehdessä eivät siis olleet kauhavalaisten lähtökohtana, vaan ajatus lähti omista pohdinnoista. Toki, kuten Numminen toteaa, on todennäköistä, että Hietasen kirjoitukset keväällä 1881 antoivat innostusta kauhavalaisille, sillä Vaasan lehti tuli Juho Kalalle Jyväskylään ja hän oli itsekin kyseisen lehden Jyväskylän kirjeenvaihtaja.

Arvoisat kuulijat,

Kalan torpalla Kauhavan nuorisoyhtiötä olivat perustamassa Matti Sippola, Juho Heikki Kala, Yrjö Näykki, Kustaa Pernaa ja Kustaa Fräntilä, jotka allekirjoittivat perustamiskokouksen pöytäkirjan. Nuorisoyhtiön perustamisessa on huomionarvoista sekin, että perustajat olivat Sippolaa lukuunottamatta parikymppisiä nuoria.

Nuorisoyhtiö toimi perustamisensa jälkeen hieman yli kaksi vuotta, kunnes sen toiminta hiipui, kun elämä vei perustaja- ja muita aktiiveja eteenpäin opiskeluihin tai työhön. Tiedä häntä, osasivatko Kalan torpalla kokoontuneet nuoret arvata, että heidän perustamastaan yhtiöstä kasvaa laajan ja vaikuttavan kansanliikkeen siemen?

Kauhavalta suureksi kansanliikkeeksi versonneella nuorisoseuraliikkeellä on ollut tärkeä asema nuorten sivistämisessä ja kasvattamisessa "hyviksi ihmisiksi ja kunnon kansalaisiksi", kuten järjestön aatteellinen isä Santeri Alkio totesi. Seurojen toiminta oli alkuvuosikymmeninä oikeastaan kokonaisvaltaista kansalaiskasvatusta – seurat järjestivät lukupiirejä, kokosivat kirjastoja, järjestivät keskustelu- ja väittelytilaisuuksia, puhekilpailuja, liikunta-, musiikki- ja näytelmätoimintaa sekä iltamia. Nuorisoseurat ja niiden aktiivit olivat myös perustamassa kansanopistoja, pankkeja, sanomalehtiä ja osuustoimintaliikkeitä. Etelä-Pohjanmaalla – täällä Kauhavan seudullakin - on useiden nykyisin aktiivisesti toimivien urheilu- ja liikuntaseurojen, kuorojen tai soittokuntien sekä yritysten perustamissanat lausuttu paikallisen nuorisoseuran kokouksessa tai ne ovat lähteneet alkuun nuorisoseuran harrastusryhminä. Aiempia sukupolvia on tässä kohtaa kiitettävä siitä aatteen palosta ja sivistämisen tahdosta, joka kannusti heitä rakentamaan ja rahoittamaan yhteiseksi hyväksi seurantaloja, kirjastoja ja kansanopistoja.

Kauhavan seudulla oli 136 vuotta sitten merkittävä rooli nuorisoseurojen käytännön toiminnan alkamisessa, ja vaikka nuorisoyhtiön aktiivinen toimintakausi jäi lyhyeksi, ei toiminta kuitenkaan hiipunut. Alueelta nousi useita maakunnallisia ja valtakunnallisiakin nuorisoseuravaikuttajia.

Yksi nuorisoseura- ja jääkäriliikkeen sekä kirjallisuuden ja politiikan vaikuttajista 1900-luvun alkupuolella oli Ylihärmässä syntynyt Artturi Leinonen. Tärkein ja olennaisin asia on kuitenkin se, että nuorisoseuratyö on ajan haasteista huolimatta edelleen hyvin vireää tällä alueella, ehkä vireintä koko maakunnassa.

Leinosen läheinen työtoveri Santeri Alkio oli sitä mieltä, että jokainen nuorisoseuraan liittynyt piti saada tuntemaan itsensä "jäseneksi, jolla on jotain merkitystä". Nuorisoseurat olivat Alkion mielestä pienoisyhteiskuntia, joissa nuoriso voi oppia myöhemmin elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja – aktivoitua yhdessä oppimiseen, yhdessä tekemiseen ja keskinäiseen toveruuteen. Nuorten ja kansan sivistäminen olivat hänen mukaansa avaimia siihen, että Suomi ja suomalaiset voisivat ottaa kohtalon omiin käsiinsä – itsenäistyä.

Suomen viettäessä itsenäisyytensä 100. vuotisjuhlaa, voi kysyä, mikä on tältä paikalta liikkeelle lähteneen nuorisoseuraliikkeen tehtävä tänään? Tampereen aluetieteen emeritusprofessori Lauri Hautamäki on todennut, että nuorisoseuraliike on ollut ja on edelleen tärkein maaseudun ja maakuntien yhteisöllisyyden ja yhteisöjen rakentajista sekä elinvoiman säilyttäjistä. Seurat taloineen ovat usein kylien ja pitäjien asukkaille tärkeitä yhdyssiteitä, joissa ihmiset pääsevät tuomaan esiin luovuuttaan (näytelmät), yhteisöllisyyttä (kylätapahtumat) ja osallistumaan elinympäristön kehittämiseen (kylä- tai ympäristöhankkeet). Seurojen talot ovat usein kylien ja taajamien sydämiä, jotka toimivat myös muiden yhdistysten, kansalaisopistojen ja muiden kokoontumisten ja juhlien pitopaikkoina yhdistäen ihmiset yhteisen päämäärän taakse. Kauhavan seudunkin nuorisoseurat tunnetaan maakunnassa ja kauempanakin näytelmistään (Härmänkylän NS esimerkkinä) tai tapahtumistaan (Valehtelun SM-kisat Kortesjärven Ylikylän NS).

Hyvät kuulijat,

Suomen Nuorisoseurat ry:llä on tänään hieman yli 40 000 jäsentä koko maassa. Etelä-Pohjanmaalla järjestöllä on vahva jalansija. Nuorisoseura on lakeuksilla liike, missä jäsenet osallistuvat aktiivisesti lähiseuransa toimintaan, mutta myös kotiseudun ja maakunnan kehittämiseen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Ihmisten elämää leimaa kiire, joka johtanut siihen, että elämä on suorittamista ja normien täyttämistä - säntäilyä paikasta toiseen. Ihmisten asenteet ovat koventumassa - taloudelliset arvot, työurien pidentäminen ja suvaitsemattomuus tuntuvat jyräävän alleen yhteisöllisyyden ja tasa-arvon – tärkeämpää näyttää olevan oma etu ja oma mielipide sen sijaan, että kuunneltaisiin toisiakin mielipiteitä tai annettaisiin heikommalle omastaan. Yhteiskunnallisia ja koulutuksen palveluita keskitetään taajamiin ja maakuntakeskuksiin tai isommassa mittakaavassa Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin.

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden teema on "Yhdessä". Se on oivallinen kiteytys siitä, mitä tämä maa, me suomalaiset ja yhteiskunta, tarvitsee. Yhdessä tekemistä, yhteisöllisyyttä ja toisista välittämistä entistä enemmän.

Nuorisoseurat on tehnyt työtä juhlavuoden teeman hengessä koko historiansa ajan. Se on ylisukupolvinen liike, sillä seurojen ja seurojen talojen siipien suojassa eri-ikäiset - lapset, nuoret, aikuiset ja seniorit - voivat yhdistää voimiaan näytelmien teossa, tapahtumien järjestämisessä, harrastusten ohjaamisessa ja monessa muussa tekemisessä.

Seuroissa on tilaa ihmisen kasvulle, pysähtymiselle, omien kykyjen ja taitojen sekä luovuuden esiin nostamiselle, ja mikä tärkeintä yhteisöllisyyden ja ihmisten keskinäisen ymmärryksen rakentamiselle. Se on sitä kansan sivistämistä ja isänmaallisen mielen edistämistä, jota ensimmäiset nuorisoseuralaisetkin ajoivat. Sama tehtävä, mutta toiminnan muodot ja tarttumispinnat ovat hieman muuttuneet historian aikana.

Maakunta- ja soteuudistusten jyllätessä on todennäköistä, että ihmisten on yhdessä otettava vastuuta oman elinympäristönsä elinvoiman ja palveluiden tuottamisesta, tähän esimerkiksi nuorisoseurat ovat yksi oivallinen kanava ja kuten liikkeen historiasta voi huomata, siitä on jo kokemustakin.

Hyvät ystävät,

Nuorisoseurassa on tilaa kaikenlaisille ihmisille ja näkemyksille. Yhdessä tehden ja alhaalta ylöspäin rakentaen sekä uudistuen Kalan torpalta lähtenyt nuorisoseuraliike on elänyt näin kauan. Nuorisoseurojen monipuolisuus ja kansanlähtöisyys on ollut menestystekijä, joka liikettä on kantanut kaikki vuosikymmenet ja uskon, että kantaa myös tulevaisuudessa.

Meidän tulisi tässä ajassa pitää yllä kansansivistyksen ihannetta - jokaisella on oikeus toteuttaa itseään kykyjensä mukaan. Ihmisen henkiselle kasvulle on tarjottava monipuolisia virikkeitä ja tätä itsekasvatusta on yhteisön tuettava. Isänmaallista mieltä yhteiskunnassa on edistettävä niin, että me oppisimme suvaitsemaan ja hyväksymään erilaisuuden ja toisenlaiset kulttuuritaustat – luoden näin uudenlaista isänmaallisuutta ja rakentamaan ihmisille valmiuksia toimia yhä enemmän ja enemmän kansainvälistyvässä maailmassa. Niin, että jokainen kokee olevansa sellainen yhteiskunnan jäsen, jolla ja jonka elämällä on merkitystä.

Kalan torpalla kokoontuneiden Kauhavan Nuorisoyhtiön perustajien työ on kantanut runsaasti hedelmää. Kiitos.

Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston puheenjohtajan
Tuomas Koivuniemen puhe Kalan Torpalla Juhannuksena 23.6.2017

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat