Tuomas Koivuniemen blogi Huomioita yhteiskunnasta.

Artturi Leinosen arvoille on käyttöä tänäänkin

Suomi viettää vajaan kuukauden kuluttua 100-vuotissyntymäpäiväänsä. Ylihärmässä Härmän Kuntokeskuksessa järjestetään tulevana lauantaina Artturi Leinosen juhla, missä muistellaan tunnetuksi kirjailijaksi ja yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi noussutta nahkurin poikaa ja hänen elämäntyötään.

Professori Artturi Leinosen (1888-1963) elämäntarinalla on osaltaan yhtymäkohtia kansakunnaksi kohonneen ja itsenäistyneen Suomen valtiopolkuun. Nahkurin ammatti ei ollut tuohon aikaan kovin arvostettu. Poika oli isänsä opissa ammattiin hyvin kouliintunut, mutta hänellä oli päätä myös opintielle ja yhteisiin rientoihin. Leinonen lähti mukaan nuorisoseuran toimintaan, missä hän tutustui Santeri Alkioon.

Nuorisoseura ja opiskelu Jyväskylän opettajaseminaarissa muokkasivat hänestä isänmaallisen kansanvalistajan ja -sivistäjän. Tuota kutsumusta hän toteutti koko loppuelämänsä ajan ensin muun muassa opettajana ja myöhemmin kirjailijana ja Ilkan päätoimittajanakin.

Nuorisoseura-aatteessa eli ja elää edelleen vahva ajatus yhteisön voimasta ja ihmisten kyvyistä itse rakentaa niin omaa kuin isänmaan tulevaisuutta. Artturi Leinonen toteutti omassa elämässään näitä ihanteita. Myös nuori Suomen kansa rakentui ja myöhemmin säilytti itsenäisyytensä luottamalla toinen toisiinsa ja omiin kykyihinsä.

Artturi Leinosta voisi nykytermein kuvata moniosaajaksi, sillä elämänsä aikana tuo nahkurin poika ehti opettajan töiden lisäksi työskennellä maanviljelijänä, suojeluskunnan valistusohjaajana, kirjailijana ja toimittajana. Suomen tulevaisuuteen hän oli vaikuttamassa niin jääkärivärvärinä ja vapaussoturina kuin päätoimittajana, kolumnistina ja kansanedustajanakin. Hyvin tärkeä asema hänellä oli tässä suhteessa 1930-luvun alussa, jolloin hän oli suitsimassa laittomuuksiin ryhtyneen lapuanliikkeen vaikutusta ja hän oli estämässä eteläpohjalaisten osallistumisen Mäntsälän kapinaan.

Jälkipolvien silmin katsottuna hän oli eteläpohjalainen, jolla oli vahva usko maahan, isänmaahan, kansansivistykseen, oikeudenmukaisuuteen ja talonpoikaiseen tasa-arvoisuuteen. Leinosen henkiset arvot ovat tässä ajassa edelleen käyttökelpoisia, kun suomalaista yhteiskuntaa koskevia päätöksiä tehdään. Jokaisella ihmisellä tulisi tänäänkin olla tasapuoliset mahdollisuudet hyvinvointiin, turvallisuuteen ja sivistykseen – kasvuun hyväksi ihmiseksi ja kunnon kansalaiseksi.

Tuomas Koivuniemi
puheenjohtaja
Artturi Leinosen Seura ry.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Ymmärtääkseni Artturi Leino oli isoisäni F Tikanojan hyvä ystävä, kotoa löytyy Leinon kootut teokset. Hienoa, että tämmöinen seura on olemassa, menestystä toiminnalle.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

" Hyvin tärkeä asema hänellä oli tässä suhteessa 1930-luvun alussa, jolloin hän oli suitsimassa laittomuuksiin ryhtyneen lapuanliikkeen vaikutusta ja hän oli estämässä eteläpohjalaisten osallistumisen Mäntsälän kapinaan."

Tuohon aikaan on vaatinut suoraselkäistä periaatteellisuutta ja laajempaa ymmärrystä toimia noin.

Oltiin just viikonloppuna käymässä pitkäaikaisen naisystäväni kotoseudulla Alavieskassa ja siellä hänen isävainaansa kirjaston puolimetrinen osuus Artturi Leinosen teoksia kiinnitti todella huomioni.

Toimituksen poiminnat